Yhdistelmänä absurdi, nykylaiskiaiset
ovat vallanneet/koteloituneet/symbioosissa elelevät ikiaikaisessa
puussa ilman tarvetta maasta... hmm
Yhdistelmä ajassa, liittää perinteen
tulevaisuuteen, johonkin mitä ei ole olemassa, ainakaan vielä
(apokalyptiset kuvat) tai kadonneeseen
menneeseen.
Orgaaninen kasvu
näkyy kuvien puunrungoissa jotenkin vahvana, se inspiroi ja tuntuu
jollakin tavalla liittyvän riitteihin ja rituaalisuuteen. Luonnosta
(ja ihmisistä) löytyvä kasvu ja kasvaminen on ollut yksi vahvasti
rituaaleja ympärilleen luonut asia. Ihmisen elämässä olevat
“siirtymäriitit”, ripille pääsy, naimisiin meno, syntymä,
kuolema..
Luonnossa löytyvä
kasvun voima, ja sen yhdistäminen johonkin, nykyaikaiseen, absurdiin
eikä välttämättä niin konkreettiseen voisi olla kiinnostavaa.
Mihin jokin “normaali”, kevyen merkityksen omaava,
“luonnontilainen” tapahtuma muuntuu kun siihen liittää jotakin
“ei luonnontilaista” tai “keksittyä” ?
Ovatko rituaalit olleet opettamassa
meille jotakin ympäröivästä maailmasta? Eri elementeistä? Tai
ovatko ne koittaneet selittää ympäröivää maailmaa? Esim aurinko
on tunnetuista palvonnan kohteista vanhimpia ja yleisimpiä.
Fysikaalisia, konkreettisesti
koettavissa olevia asioita.
Liittyen elementteihin maa vesi tuli
ilma, aika, painovoima, aurinko, valo, ääni, tila
Mitä näiden muuttujien muovaaminen,
ehkä ritualisoiminen, tuottaa?
Rituaalit luovat merkityksiä.
Luoko rituaali sisältöä muodon
kautta? Yksi tapa nähdä rituaali.
Vs Kaiken ritualisoituminen.
-A
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti